Heiluttava kuin tuuli, se palaa kuin aurinko. Uusiutuvan energian pimeƤ puoli
Tekniikka

Heiluttava kuin tuuli, se palaa kuin aurinko. Uusiutuvan energian pimeƤ puoli

Uusiutuvat energialƤhteet eivƤt ole vain unelmia, toiveita ja optimistisia ennusteita. Totuus on myƶs, ettƤ uusiutuvat energialƤhteet aiheuttavat paljon hƤmmennystƤ energiamaailmassa ja aiheuttavat ongelmia, joita perinteiset verkot ja jƤrjestelmƤt eivƤt aina pysty kƤsittelemƤƤn. Niiden kehitys tuo mukanaan monia ikƤviƤ yllƤtyksiƤ ja kysymyksiƤ, joihin emme vielƤ osaa vastata.

Uusiutuvilla energialƤhteillƤ - tuulivoimaloilla ja aurinkosƤhkƶlaitoksilla - tuotettu energia on todellinen haaste kansallisille energiajƤrjestelmille.

Verkon virrankulutus ei ole vakio. Se on alttiina pƤivittƤisille vaihteluille melko laajalla arvoalueella. Sen sƤƤtƶ sƤhkƶjƤrjestelmƤllƤ on edelleen vaikeaa, koska se liittyy tarpeeseen varmistaa verkkovirran asianmukaiset parametrit (jƤnnite, taajuus). PerinteisissƤ voimalaitoksissa, kuten hƶyryturbiinissa, tehon vƤhentƤminen on mahdollista alentamalla hƶyryn painetta tai turbiinin pyƶrimisnopeutta. TƤllainen sƤƤtƶ ei ole mahdollista tuuliturbiinissa. Nopeat tuulen voimakkuuden muutokset (kuten myrskyt) voivat tosin tuottaa merkittƤvƤƤ tehoa lyhyessƤ ajassa, mutta sƤhkƶverkon on vaikea ottaa vastaan. Virtapiikit verkossa tai sen tilapƤinen poissaolo puolestaan ā€‹ā€‹muodostavat uhan loppukƤyttƤjille, koneille, tietokoneille jne. ƤlykkƤƤt sƤhkƶverkot, ns varustettu asianmukaisilla tyƶkaluilla, mukaan lukien energian varastointijƤrjestelmƤt, tehokkaat ja kattavat jakelujƤrjestelmƤt. TƤllaisia ā€‹ā€‹jƤrjestelmiƤ on kuitenkin vielƤ vƤhƤn maailmassa.

Australian vihreiden taideteos, joka juhlii kasvihuonekaasupƤƤstƶjen nollaa

Poikkeukset ja kƤyttƤmƤttƶmƤt valtuudet

EtelƤ-Australiaa viime syyskuussa koetelleet sƤhkƶkatkot johtuivat ongelmista yhdeksƤssƤ kolmestatoista tuulipuistosta, jotka toimittavat alueelle sƤhkƶƤ. TƤmƤn seurauksena sƤhkƶƤ katosi verkosta 445 megawattia. Vaikka tuulipuiston pitƤjƤt vakuuttivat, ettƤ katkokset eivƤt johtuneet tuulivoimalle tyypillisistƤ vaihteluista - eli tuulivoiman lisƤƤntymisestƤ tai vƤhenemisestƤ - vaan ohjelmisto-ongelmista, vaikutelma ei tƤysin luotettavasta uusiutuvasta energiasta oli vaikea tuhota.

Tohtori Alan Finkel, joka myƶhemmin tutki energiamarkkinoita Australian viranomaisten puolesta, tuli siihen tulokseen, ettƤ uusiutuvien energialƤhteiden kehittƤminen syrjii yhteiskunnan kƶyhempiƤ osia. HƤnen mielestƤƤn Koska teollisuus investoi voimakkaasti uusiutuviin energialƤhteisiin, energian hintojen pitƤisi nousta, mikƤ vaikuttaa eniten pienituloisiin.. TƤmƤ koskee Australiaa, joka sulkee halpoja hiilivoimaloitaan ja yrittƤƤ korvata ne uusiutuvilla energialƤhteillƤ.

Onneksi viimeinen hiilivoimalaitos edellƤ mainitussa sƤhkƶkatkoksen koettelemassa EtelƤ-Australiassa suljettiin juuri ennen kuvattuja ongelmia, toukokuussa 2016. Tarjonnan epƤvakaus on uusiutuvan energian hyvin tunnettu mutta ei vielƤ kovin tuttu ongelma. Tunnemme hƤnet myƶs Puolasta. Jos yhdistƤt 4,9 hurrikaani Barbaran tapahtuessa saavutetun 26 GW:n tuuliturbiinien kapasiteetin kotimaisten turbiinien tuotantoon viikkoa aikaisemmin, kƤy ilmi, ettƤ se oli silloin seitsemƤnkymmentƤ kertaa pienempi!

Saksa ja Kiina ovat jo ymmƤrtƤneet, ettƤ tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien rakentaminen ei riitƤ, jotta uusi energia toimisi tehokkaasti. Saksan hallitus joutui ƤskettƤin maksamaan sieniƤ kasvattavien tuuliturbiinien omistajille sƤhkƶn leikkaamisesta, koska siirtoverkot eivƤt kestƤneet kuljetettavaa kuormaa. Myƶs Kiinassa on ongelmia. SiellƤ hiilivoimalaitokset, joita ei voida kytkeƤ pƤƤlle ja pois nopeasti, aiheuttavat tuuliturbiinien seisomisen 15 % ajasta, koska verkko ei voi vastaanottaa energiaa voimalaitoksilta ja turbiineilta. Ei siinƤ kaikki. Sinne rakennetaan aurinkovoimaloita sellaista vauhtia, ettƤ siirtoverkko ei pysty vastaanottamaan edes 50 % niiden tuottamasta energiasta.

Tuulivoimalat menettƤvƤt tehonsa

Saksalaisen Jenan Max Planck -instituutin tutkijat julkaisivat viime vuonna arvostetussa tieteellisessƤ lehdessƤ Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) artikkelin, joka osoitti, ettƤ suurten tuulipuistojen tehokkuus on paljon alhaisempi kuin se, mikƤ voisi olla yksinkertaisesti niiden tulos. mittakaavassa. Miksi vastaanotetun energian mƤƤrƤ ei riipu lineaarisesti asennuksen koosta? Tiedemiehet ehdottavat, ettƤ tuulimyllyt itse hidastavat tuulta kƤyttƤmƤllƤ sen energiaa, mikƤ tarkoittaa, ettƤ jos tietylle alueelle on asennettu paljon sitƤ, jotkut heistƤ eivƤt saa sitƤ riittƤvƤsti toimimaan mahdollisimman tehokkaasti.

Tutkijat kƤyttivƤt useiden suurten tuulipuistojen tietoja ja vertasivat niitƤ yksittƤisten tuuliturbiinien tietoihin luodakseen mallin, joka perustuu jo tunnettuihin tuulimekaniikan malleihin. TƤmƤ mahdollisti ilmaston havainnoinnin tuulimyllyjen alueella. Kuten yksi julkaisun kirjoittajista, tohtori Lee Miller totesi, eristettyjen tuuliturbiinien laskennallinen energiatehokkuus on huomattavasti suurempi kuin niiden koko laitteiston osalta havaittiin.

Tutkijat pƤƤttelivƤt, ettƤ ƤƤrimmƤisessƤ tapauksessa tuuliturbiini, joka sijaitsee tƤllaisten laitosten tiheƤllƤ alueella, voisi tuottaa vain 20% potentiaalisesti saatavilla olevasta sƤhkƶstƤ, jos se sijoitettaisiin yksin.

Tutkijat kƤyttivƤt kehitettyƤ tuuliturbiinien vaikutusmallia arvioidakseen niiden maailmanlaajuista vaikutusta. TƤmƤ mahdollisti energian mƤƤrƤn laskemisen

SƤhkƶƤ voidaan tuottaa maailmanlaajuisesti tuuliturbiinien avulla. Osoittautuu, ettƤ vain noin 4 % maan pinnasta voi mahdollisesti tuottaa enemmƤn kuin 1 W/m.2ja keskimƤƤrin noin 0,5 W/m2 ā€“ NƤmƤ arvot ovat samankaltaisia ā€‹ā€‹kuin aiemmat kehittyneisiin ilmastomalleihin perustuvat arviot, mutta noin kymmenen kertaa pienemmƤt kuin pelkƤstƤƤn paikallisiin keskituulennopeuksiin perustuvat arviot. TƤmƤ tarkoittaa, ettƤ samalla kun yllƤpidetƤƤn optimaalinen tuuliturbiinien jakautuminen, planeetta pystyy vastaanottamaan enintƤƤn noin 75 TW tuulienergiaa. TƤmƤ on kuitenkin vielƤ paljon enemmƤn kuin maailmassa tƤllƤ hetkellƤ asennettu sƤhkƶkapasiteetti (noin 20 TW), joten ei ole syytƤ huoleen, koska maapallolla on tƤllƤ hetkellƤ kƤytƶssƤ vain noin 450 MW tuulivoimaa.

LentƤvien olentojen verilƶyly

Viime vuosina on tullut raportteja ja tietoa lintujen ja lepakoiden tappamisesta tuuliturbiinien toimesta. TiedetƤƤn pelkoja, ettƤ laitumella pyƶrivƤt koneet pelottavat lehmiƤ, lisƤksi niiden pitƤisi tuottaa haitallista infraƤƤntƤ jne. Aiheesta ei ole olemassa vakuuttavia tieteellisiƤ tutkimuksia, vaikka raportit lentƤvien olentojen hekatombeista ovat suhteellisen luotettavia tietoja.

Kuva lƤmpƶkamerasta, jossa lepakko lentƤƤ lƤhellƤ tuuliturbiinia yƶllƤ.

Joka vuosi sadat tuhannet lepakot hyƶkkƤƤvƤt tuulipuistoihin. Puiden latvoissa pesivƤt nisƤkkƤƤt sekoittavat tuulimyllyjen ympƤrillƤ olevat ilmavirrat kotinsa ympƤristƶƶn, sivusto raportoi vuonna 2014. Voimalaitosten tulisi myƶs muistuttaa lepakoita korkeista puista, joiden latvuksiin he odottavat hyƶnteispilviƤ tai omaa pesƤƤ. TƤtƤ nƤyttƤvƤt tukevan lƤmpƶkameramateriaalit, jotka osoittavat, ettƤ lepakot kƤyttƤytyvƤt samalla tavalla tuulipuistojen kanssa kuin puiden kanssa. Tutkijat vƤittƤvƤt, ettƤ sadat tuhannet lepakot voisivat selviytyƤ, jos roottorin siipien rakennetta muutetaan. Ratkaisu on myƶs nostaa kynnystƤ, jolla se alkaa pyƶriƤ. Tutkijat harkitsevat myƶs turbiinien varustamista ultraƤƤnihƤlyttimillƤ lepakoiden varoittamiseksi.

Brandenburgin osavaltion ympƤristƶnsuojeluviraston laatima rekisteri nƤiden elƤinten tƶrmƤyksistƤ tuuliturbiinien kanssa, esimerkiksi Saksassa, vahvistaa kuolemantapausten massiivisuuden. Myƶs amerikkalaiset tutkivat tƤtƤ ilmiƶtƤ vahvistaen lepakoiden korkean kuolleisuuden, ja havaittiin, ettƤ tƶrmƤysten tiheys oli erittƤin riippuvainen sƤƤolosuhteista. Suurilla tuulennopeuksilla tƶrmƤyssuhde oli pienempi ja pienemmƤllƤ tuulen nopeuksilla tƶrmƤyksen uhrien mƤƤrƤ lisƤƤntyi. Rajatuulen nopeudeksi, jolla tƶrmƤystaajuus pieneni merkittƤvƤsti, mƤƤritettiin 6 m/s.

Ivanpa-kompleksin pƤƤllƤ palanut lintu

Kuten kƤvi ilmi, valitettavasti myƶs suuri amerikkalainen aurinkovoimala Ivanpah tappaa. Pian kƤynnistƤmisensƤ jƤlkeen The Wall Street Journal ilmoitti, ettƤ Kalifornian hanke saattaa olla viimeinen laatuaan Yhdysvalloissa, juuri lintujen hekatomien takia.

Kompleksi sijaitsee 1300 40 hehtaarin alueella yhdessƤ Kalifornian autiomaassa Las Vegasista lounaaseen. SiinƤ on kolme tornia, joiden korkeus on 350 kerrosta ja 140 tuhatta peiliƤ. Peilit heijastavat auringonvaloa kohti tornien huipuilla sijaitsevia kattilahuoneita. Tuotetaan hƶyryƤ, joka saa generaattorit tuottamaan sƤhkƶƤ. RiittƤƤ XNUMX tuhannelle. Talot. kuitenkin peilijƤrjestelmƤ lƤmmittƤƤ ilman tornien ympƤrillƤ jopa 540Ā°C ja lƤhellƤ lentƤvƤt linnut palavat elƤvƤltƤ. Harvey & Associatesin raportin mukaan tehtaalla kuoli vuoden aikana yli 3,5 XNUMX ihmistƤ.

Liikaa mediahypeƤ

Lopuksi on syytƤ mainita vielƤ yksi epƤsuotuisa ilmiƶ. Uusiutuvan energian imago kƤrsii usein liioittelusta ja liiallisesta mediahypeydestƤ, mikƤ voi johtaa ihmisiƤ harhaan tƤmƤn teknologian todellisesta kehityksestƤ.

Esimerkiksi otsikoissa kerrottiin kerran, ettƤ Las Vegasin kaupunki on tulossa tƤysin uusiutuvaksi. Se kuulosti sensaatiomaiselta. Vasta luettuamme huolellisemmin ja syvemmƤlle annettuihin tietoihin saimme selville, ettƤ kyllƤ ā€‹ā€‹- Las Vegasissa ollaan siirtymƤssƤ 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan, mutta vain ... kunnallisiin rakennuksiin, jotka muodostavat murto-osan tƤmƤn alueen rakennuksista. taajama.

kutsumme sinut lukemaan AIHENUMERO uusimmassa julkaisussa.

LisƤƤ kommentti