Puolalainen tiedustelulentokone 1945-2020 osa 5
Hävittäjäpommikoneen Su-22 peränumero "3306" rullaa laukaisualustalle tiedustelulennolle Svidvinin lentokentältä. Kun 7. CLT poistettiin, ainoa tällä tyypillä varustettu yksikkö, 40. CLT, otti tämän tyyppisten tehtävien jatkuvuuden.
Tällä hetkellä Puolan ilmavoimilla on kolmenlaisia lentokoneita (Suchoj Su-22, Lockheed Martin F-16 Jastrząb ja PZL Mielec M28 Bryza), jotka voivat suorittaa tiedustelulentoja. Niiden yksityiskohtainen tarkoitus vaihtelee, mutta heidän tehtäväjärjestelmiensä kautta hankitut yksittäiset tiedustelutiedot vaikuttavat suoraan tietojen tulkinta- ja varmennusjärjestelmän täydellisyyteen. Nämä ilma-alukset eroavat toisistaan myös tiedonhankintakeinojen ja -tapojen sekä niiden käsittelyn ja siirtämisen osalta. Neljäs tyyppi tuli rajajoukkojen ilmailukalustoon vuonna 2020 (stemme ASP S15 -moottoripurjelentokone) ja tämä seikka on myös artikkelissa huomioitu.
Puolan sotilasilmailu otti käyttöön Su-22-hävittäjäpommittajat 110-luvulla 90 kappaletta, mukaan lukien: 22 yksipaikkaista taistelua Su-4M20 ja 22 kaksipaikkaista taistelukoulutusta Su-3UM6K. Ne otettiin käyttöön ensin 1984. hävittäjäpommittajarykmentissä Pylassa (40) ja 1985. hävittäjäpommittajarykmentissä Swidwinissä (7.) ja sitten vuoden 1986 pommittaja-tiedustelurykmentissä Powidzissa (8) ja 1988:n hävittäjärykmentissä. - Pommikonerykmentti Miroslavetsissa (2 vuotta). Pylan ja Povidzen lentokentille sijoitetut yksiköt olivat osa 3. hävittäjäpommittaja-lentoosastoa, jonka päämaja oli Pylassa. Svidvinin ja Miroslavetsin lentokentille sijoitetut puolestaan kuuluivat XNUMX. hävittäjäpommi-ilmailudivisioonaan, jonka päämaja oli Svidvinissä.
Euroopan sotilaspoliittisen järjestelmän muutos Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen johti erityisesti tunnustusalueiden muutokseen ns. lännestä itämuuriin. Kuten kävi ilmi, ne eivät olleet vain uutuus, vaan myös yllätys.
Ensimmäinen ryhmä puolalaista lento- ja insinöörihenkilöstöä lähetettiin Su-22-koneella harjoittelemaan Krasnodariin Neuvostoliittoon huhtikuussa 1984. Ensimmäiset 13 Su-22-hävittäjäpommittajaa toimitettiin Puolaan elo-lokakuussa 1984 Powidzun lentokentälle. Neuvostoliiton kuljetuskoneessa purettuna. Täällä ne koottiin, tarkastettiin ja testattiin ja hyväksyttiin sitten Puolan sotilasilmailun asemaan. Nämä olivat seitsemän Su-22M4-taistelulentokonetta, joiden pyrstönumerot "3005", "3212", "3213", "3908", "3909", "3910" ja "3911" ja kuusi Su-22UM3K-taistelulentokonetta, joiden häntänumerot " 104", "305", "306", "307", "308", "509". Lokakuussa 1984 heidät siirrettiin Powidzista Pilan lentokentälle. Su-22:n lisäkoulutusta suoritettiin vain maassa Olesnitsassa sijaitsevassa Central Air Force Technical Specialist Training Centerissä (TsPTUV), jonne delegoitiin kaksi lentokonetta (Su-22UM3K "305" ja Su-22M4 "3005"). maaharjoitustiloina (väliaikaisesti) ja uudella tekniikalla (silloin supertekniikalla) varustettuina ilmailuyksiköinä.
Ajan myötä toinen Su-22 esiteltiin ilmavoimien yksiköiden henkilökunnalle. Vuonna 1985 se oli 41 taistelukonetta ja 7 taistelulentokonetta, vuonna 1986 - 32 taistelu- ja 7 taistelulentokonetta ja vuonna 1988 - viimeiset 10 taistelukonetta. Ne valmistettiin tehtaalla Komsomolsk-on-Amurissa (Neuvostoliiton Kaukoidässä). Su-22M4 valmistettiin kahdeksasta tuotantosarjasta: 23 - 14 kappaletta, 24 - 6 kappaletta, 27 - 12 kappaletta, 28 - 20 kappaletta, 29 - 16 kappaletta, 30 - 12 kappaletta, 37 - 9 kappaletta ja 38 - 1 kappaletta. Ne erosivat laitteiden pienistä yksityiskohdista. Joten sarjan 23 ja 24 purjelentokoneissa ASO-2V lämpöhajotuspatruunoiden runkoon ei ollut asennettu kantoraketteja (niiden osto ja asennus suunniteltiin, mutta lopulta näin ei tapahtunut). Toisaalta 30. sarjan ja sitä uudempien lentokoneiden ohjaamoon asennettiin IT-23M TV-ilmaisin, joka mahdollisti ilmasta maahan ohjattujen X-29T-ohjusten käytön. Puolan ilmailun kanssa käyttöön otettu Su-22UM3K puolestaan tuli neljästä tuotantosarjasta: 66 - 6 yksikköä, 67 - 1 yksikköä, 68 - 8 yksikköä ja 69 - 5 yksikköä.
Aluksi puolalaisten Su-22-koneiden käyttöä tiedustelulennoilla ei ollut tarkoitettu. Tässä roolissa käytettiin 20-luvulla Puolaan tuotuja Su-1-hävittäjäpommittajia tiedustelukontteineen KKR (KKR-22). Vertailun vuoksi sekä eteläiset että läntiset naapurimme (Tsekkoslovakia ja DDR), jotka ottavat käyttöön Su-1:n sotilasilmailulaitteisiinsa, ostivat mukanaan tiedustelukontteja KKR-20TE, joita he käyttivät tämän tyyppisten lentokoneiden koko käyttöiän ajan. Puolassa tällaista tarvetta ei ollut ennen kuin Su-1997 poistettiin liikenteestä helmikuussa XNUMX.
Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen johto päätti sitten jatkaa KKR:n tiedustelukonttien käyttöä Puolan sotilasilmailussa ja mukauttaa Su-22-hävittäjäpommittajat käyttämään niitä (sisältää näytteitä myöhemmistä toimituksista). Bydgoszczista kotoisin olevan Wojskowe Zakłady Lotnicze Nr 2 SA:n valvonnassa suoritettiin asennus, ohjauspaneeli (se asennettiin ohjaamon vasemmalle puolelle, kojelaudan kaltevalle osalle aivan moottorin ohjausvivun eteen) ja itse KKR-bunkkeri Su-22M4:llä peränumerolla “ 8205”. Lisäksi rungon alle, suoraan sen palkin eteen, johon KKR oli ripustettu, tehtiin aerodynaaminen päällystys, joka peitti rungosta konttiin meneviä ohjaus- ja sähkökaapeleita. Aluksi kaapelin ulostulo (liitin) sijaitsi paljon lähempänä rungon etuosaa ja kontin ripustamisen jälkeen palkki tuli ulos palkin edestä ja jouduttiin lisäämään aerodynaaminen kotelo johdotuksen piilottamiseksi.
