Kevyiden joukkojen vahvistaminen - Mobile Protected Firepower
General Dynamics Land Systems -ehdotus MPF-Griffin-ohjelmassa. Sen pääase on "kevyt" 120 mm XM360-tykki, jota käytetään Future Combat Systems -ohjelman alla.
Yhdysvalloissa vallitsi pitkään näkemys, että Yhdysvaltain armeija taistelee ensisijaisesti kaikilta osin paljon heikompaa vihollista vastaan, jonka alla maajoukkoja "terätettiin". Ei vain globaalit geopoliittiset muutokset, vaan myös epäsymmetriset konfliktit, jotka pakottivat testaamaan virheellisiä oletuksia.
Kylmän sodan päättyminen johti sotilaalliseen "laajenemiseen" Nato-maissa, mukaan lukien Yhdysvallat. Neuvostoliiton romahtamisen ja "hengästyneen" jälkeen, johon Japanin talous putosi, näytti siltä, että Yhdysvaltojen sotilaallinen ja taloudellinen hegemonia oli horjumaton. Kenelläkään ei tietenkään ollut illuusioita siitä, että kaikki sodat olivat ohi. Suuret konfliktit, joissa oli mukana tasa-arvoisia osapuolia, joilla oli ydinaseiden lisäksi valtava määrä nykyaikaisia tavanomaisia aseita, tuli kuitenkin historiaa. Toisen puolen piti olla supervalta, toisin sanoen USA "globaalina poliisina", jota toisinaan liittolaiset tukevat, ja toinen maa tai valtioryhmä, joka uhkaa hegemonin ja yhteiskuntaryhmän etuja. hallitsevia valtioita. "Rostivaltion" suhteellisen nopean tappion jälkeen (katso operaatio "Irakin vapaus") suurvallan asevoimien täytyi siirtyä sujuvasti ns. stabilointitehtävään. Käytännössä tämä merkitsi täysin riippuvaisten uusien valtojen "saattamista" ja valloitetun maan miehitystä uuden hallitsevan eliitin säilyttämiseksi. Sivutapahtumien piti aiheuttaa alhaiset kustannukset ja tappiot.
Kevyet joukot ovat liian kevyitä
Pääasiallinen työkalu tällaisen politiikan toteuttamiseen oli Yhdysvaltain armeijan kevyiden ja keskikokoisten prikaatien taisteluryhmät - IBCT ja SBCT (lisää artikkelissa Armored Brigade Combat Team - Yhdysvaltain armeijan panssaroitujen ja koneistettujen yksiköiden käsite WiT 2:ssa /2017 ja Tie Stryker Dragoon -kuljettimeen WiT 3/2017 -versiossa), koska ne ovat erittäin strategisia, operatiivisia ja taktisia. Tämän ansiosta heidän olisi pitänyt mennä ensimmäisten joukossa rintamalle ja pystyä kohtaamaan vihollinen missä tahansa tilanteessa. IBCT:n perusvarusteena tuli olla HMMWV-perheen kevyitä maastoajoneuvoja ja FMTV-kuorma-autoja, hinattavia kevyitä tykkejä ja kranaatinheittimiä jne., joiden olisi pitänyt helpottaa lentoliikennettä mahdollisimman lyhyessä ajassa. SBCT:n ominaisuudet oli tarkoitus tarjota ensisijaisesti Stryker-pyörillä panssaroiduilla ajoneuvoilla, joista suurin tulivoima oli M1128 MGS -paloajoneuvolla 105 mm:n tykillä. Myös niiden luomisen yhteydessä yksi tärkeimmistä vaatimuksista oli korkea strateginen liikkuvuus, jonka olisi pitänyt vähentää panssarin tasoa.
Irakin ja Afganistanin konfliktien realiteetit vahvistivat nopeasti nämä oletukset. Kevyesti panssaroidut ja panssaroimattomat ajoneuvot eivät tarjonneet riittävää suojaa amerikkalaisille sotilaille (miksi ne lopulta korvattiin MRAP-luokan ajoneuvoilla), joten ne eivät voineet suorittaa niille annettuja tehtäviä. Yleisesti ottaen islamilaiset sissit Lähi-idässä aiheuttivat paljon ongelmia Yhdysvaltain armeijalle. Ne olivat vaarallisia paitsi suorissa väijytystaisteissa kevyitä panssarintorjunta-aseita käyttäen, myös miinojen ja improvisoitujen räjähteiden (IED) massiivisessa käytössä.
Ensimmäisenä sysäyksenä amerikkalaiset painottivat entistä enemmän IBCT:n ja SBCT:n sekä ABCT:n yhteistyötä, jotta kevyempien kokoonpanojen sotilaat voisivat tarvittaessa saada Abrams-panssarivaunujen ja Bradley-jalkaväen taisteluajoneuvojen tukea. Lisäksi ilmatiedustelun merkitys on kasvanut miehittämättömien ilma-alusten käytön lisääntymisen ja satelliittikuvien yleistymisen myötä. Samaan aikaan testattiin alkuperäisiä oletuksia tulevasta "modulaarisesta prikaatista", jonka piti tulla Yhdysvaltain armeijan rakenteen perustaksi FCS-ohjelman toteuttamisen jälkeen. Lopulta vuonna 2009 FCS suljettiin, ja sen sijaan päätettiin päivittää olemassa olevia laitteita lähinnä vastuksen lisäämiseen (ks. erityisesti WiT 5/2016). Samaan aikaan alettiin suunnitella Yhdysvaltain armeijan aseiden sukupolvien vaihtamista pidemmäksi ajaksi. HMMWV:n seuraaja on JLTV (Joint Light Tactical Vehicle) tai Oshkosh L-ATV, jota tukee kevyempi mutta liikkuvampi GMV (Ground Mobility Vehicle). Jälkimmäistä täydentää LRV (kevyt tiedusteluauto). GMV ja LRV tulisi ottaa käyttöön niin sanotulla keskipitkällä aikavälillä eli vuosina 2022-2031. Samaan aikaan pitäisi esitellä puolivallankumouksellinen ajoneuvo, puoliksi paluu vanhoihin ideoihin - Mobile Protected Firepower (MPF, löyhästi käännetty Armored Fire Support Vehicle), kevyt panssarivaunu lentojoukkoja varten.
