MiG-29 taistelussa Donbassin yllä
Sotilaallinen varustus

MiG-29 taistelussa Donbassin yllä

MiG-29 taistelussa Donbassin yllä

MiG-29 taistelussa Donbassin yllä

Venäjän Krimin liittäminen maaliskuussa 2014 sai Kiovan uudet viranomaiset tietoisiksi itänaapurin todellisesta – enemmän tai vähemmän todennäköisestä – uhasta. Monien vuosien laiminlyönnin jälkeen valitettavassa tilassa olleiden ilmavoimien taistelupotentiaalin palauttamiseksi alkoi monimutkainen prosessi. Muun muassa MiG-29-hävittäjät on suunniteltu taistelemaan maakohteita vastaan.

Ukrainan ilmavoimien romahtamiseen oli monia syitä, mutta ne kaikki johtuivat Ukrainan asevoimien kroonisesta alirahoituksesta. Rahan puute johti kaluston huonontumiseen, katastrofaaliseen polttoaineen puutteeseen ja lentomiehistön taitojen menettämiseen, sillä hän vietti useita tunteja vuodessa ilmassa. Vaikka itse lentokoneita oli suhteellisen paljon, valtaosa niistä oli käyttökelvottomia ja varastoituja koneita. Samoin kävi MiG-29-hävittäjien kanssa, joista suurin osa vaati korjausta, ja lentävien koneiden määrä väheni.

Maaliskuussa 2014 tilanne paheni entisestään, kun Krimin liittäminen merkitsi niemimaalle sijoitetun 204. taktisen ilmailuprikaatin (BTA) neutraloimista. Ei vain kalusto ja koko infrastruktuuri menetetty, vaan myös suurin osa yksikön henkilökunnasta - arvioiden mukaan vain noin 38% upseereista ja sotilaista lähti Krimin lentotukikohdasta Belbekistä Ukrainaan. Kukaan ei tuolloin luultavasti ajatellut, että 204. BLT:tä ei hajoteta, vaan se palautettaisiin muutaman kuukauden kuluttua. Maaliskuussa 2015 entinen prikaatin komentaja Julius Mamchur pystyi Puolan radion haastattelussa sanomaan: yksikköni on taas valmiustilassa. Se palautettiin tilaan, jossa se oli ennen Krimin miehitystä. Meillä on kymmenen lentokelpoista konetta, sama määrä kuin viime vuonna. Krimillä on vielä 12 autoamme jäljellä, joita Venäjä ei halua palauttaa. Jos hän antaa ne takaisin, miehen voima kaksinkertaistuu.

Päätoimisella prikaatilla oli 46 yksipaikkaista MiG-29-taistelukonetta ja kaksipaikkaista MiG-29UB-taistelukonetta sekä 4 L-39M1-koulutuskonetta – itse asiassa 204. BLT:llä, kuten kaikilla ilmavoimilla, oli erittäin alhainen valmiusaste. Joidenkin raporttien mukaan vuoden 2014 alussa käytössä oli vain 3 MiG-29, 1 MiG-29UB ja 1 L-39M1. Ukrainan puoli puolestaan ​​korosti, että Belbekin lentotukikohdasta vielä luovuttamattomat koneet ovat teknisesti parhaassa kunnossa (7 MiG-29, 2 MiG-29UB, 3 L-39M1). Ei siis ole epäilystäkään siitä, että Belbekin tukikohdan 46 MiG-29-koneesta niitä oli korkeintaan yhdeksän ja vielä vähemmän. Venäläiset pidättivät Prikaatin edellä mainitut kaksitoista autoa Krimillä ja tämä tila on säilynyt tähän päivään asti.

Huhtikuussa 2014, kun Ukrainan viranomaiset käynnistivät ns. Terrorismin vastaisen operaation aikaan Ukrainan ilmavoimat koostuivat vain kahdesta taktisesta ilmailuprikaatista, jotka oli varustettu MiG-29-hävittäjillä - 40. ja 114. BLT. Kuten jo mainittiin, jokaisessa prikaatissa oli vähän lentäviä koneita. Suurin osa lentokoneista on käyttänyt käyttöikänsä loppuun ja siirtynyt pitkäaikaisvarastointiin.

40. taktisen ilmailuprikaatin tekniikan tasosta kertoo se, että helmikuussa 2014 lentovuoroon lähetettiin vain 5 MiG-29:ää ja 2 L-39:ää. Yleisimmin käytetyt MiG-29 n/b 99 valkoinen ja L-39 n/b 103 valkoinen. Vasilkovon lennoilla pyrittiin ylläpitämään lentäjien tottumuksia ja lisäämään lentoaikaa. Lentovuoroon osallistui 19 lentäjää ja Centrum Air Commandin lennontarkastusryhmä, jota johti sen komentaja kenraali Arkady Vasyutin. Kaikkiaan valmistettiin 33 lentokonetta, joiden yhteenlaskettu lentoaika oli 12 tuntia.

Arvokkaimmat olivat MiG-29MU1-malliin päivitetyt ajoneuvot, mutta niitä oli vähän. Vuoteen 2012 asti vain neljä tämäntyyppistä hävittäjää päivitettiin, loput tulivat palvelukseen vasta vuonna 2016. Joidenkin raporttien mukaan kesällä 2014 kaikki päivitetyt hävittäjät keskitettiin 40. taktiseen ilmailuprikaatiin Vasilkovoon; Tässä yhteydessä on kuitenkin lisättävä, että toistuvat "lainat" ja muutokset operatiivisessa alaisuudessa vaikeuttavat yhden tai toisen lentokoneen rungon määrittämistä tietylle yksikölle.

Korjaus ja päivitys MiG-29MU1-standardiin (ns. pienempi paketti) lisäsi vain hieman lentokoneen taisteluarvoa; Periaatteessa avioniikka modernisoitiin mm. N019U1-tutkaparametreja on parannettu, mikä lisää tunnistusaluetta 10-20 %. Toisaalta yhtäkään "kahdeskymmenesyhdeksäsosaa" ei päivitetty MiG-29MU2-standardiin (ns. korotettu paketti), koska sitä pidettiin silloisissa olosuhteissa liian kalliina Ukrainan ilmailun rahoittamiseen.

Kun terrorismin vastainen operaatio alkoi, lentokoneiden määrää ei lisätty vain harppauksin, vaan kaikin keinoin. Suuri määrä

MiG-29:ää tarvittiin paitsi maan itäosissa oman ilmatilan suojelemiseen ja mahdolliseen vihollisuuksiin osallistumiseen, myös laajalti ymmärrettyihin harjoituslentoihin ja ylipäätään koko ilmavoimien potentiaalin lisäämiseen.

Ei ole yllättävää, että hätätilanteessa ei vain sotilasilmailualan asiantuntijoiden ja korjauslaitosten ryhmät, vaan myös prikaatin insinööri- ja tekniset ryhmät yhdistyivät palauttamaan yksiköiden potentiaalia. Esimerkiksi huhtikuussa 2014 114. taktisen ilmailuprikaatin säännöllinen tekninen ja toiminnallinen yksikkö palautti MiG-29 n / b 58:n taisteluvalmiiseen tilaan, jota oli koitettu vuosikymmenen ajan. Prikaatin insinöörit ja teknikot pidensivät käyttöikää kolme kuukautta ja 100 tuntia, mikä kesti kaksi viikkoa. Tuolloin yleinen käytäntö oli kannibalisointi eli osien hankkiminen muista koneista.

Lisää kommentti